Internet vilisee hakukoneoptimoinnista erilaisia ohjeita ja tutkimuksia. Ne voivat alkuun tuntua melkoiselta mereltä ja osa niistä jopa riitelee keskenään asiapohjalta.
Onkin tärkeä ymmärtää mitä lukee ja kenelle se on suunnattu. Esimerkiksi koodaajille suunnatut kirjoitukset käsittelevät vain teknistä puolta ja vastaavasti kirjoittajille suunnatut vain sisällön merkitystä.
Mikä sitten on totta?
Hakukoneiden algoritmit ovat jatkuvassa kehityksessä ja ne ovat hämmästyttävän monimutkaisia. Google muuttaa hakualgoritmejaan jatkuvasti eikä se kerro suoraan sitä, miten muutokset vaikuttavat hakuihin. Ne ovat Googlen varjelluin liikesalaisuus.
Tietoa algoritmeista saadaan erilaisilla tutkimuksilla, jotka usein keskittyvät tiettyyn kulmaan. Siksi tulokset voivat olla ristiriitaisia ja tietyissa tutkimuksissa painotetaan eri osa-alueita. Hyvä paikka aloittaa tiedon keruu on esimerkiksi Moz:n tuottama aloittelijan opas.
On olemassa kuitenkin kolme pääasiaa, jotka on hyvä pitää mielessä ja ne ovat melko lailla tasavertaisia hakutulosten synnyssä. Jokaisen palluran ”painoarvo” on siis 1/3 kokonaisuudesta:
- Käyttäjien verkkokäyttäytyminen, mitä pidempään sivustollasi viihdytään sitä parempi
- Yksittäisen sivun ja koko sivuston sisältö, avainsanat ja ajantasainen html-koodi
- Sivuston suosio Internetissä: kuinka paljon sitä on jaettu ja siihen on viitattu luotettavissa lähteissä
Suomessa on merkittävästi tilaa tehdä asiat paremmin. ”Isossa maailmassa” hakukoneoptimointiin on luonnollisesti enemmän resursseja. Kuitenkin jo hyvin pienillä muutoksilla voi Suomen sisäisissä hauissa saavuttaa merkittäviä tuloksia. Mikäli kaipaa kansainvälistä näkyvyyttä, niin kannattaa tehdä tutkimusta ja siltä pohjalta suunnitelma sivuston näkymisestä: kilpailijoiden tunnistaminen, SWOT-analyysi, miten erottaudutaan. jne.
Oleva on toteuttanut aiheesta myös SEO-vihkosen, joka pureutuu asiaan hieman syvällisemmin. Siinä on mukana myös sisältötyökalu, joka auttaa kirjoittajaa suunnittelemaan tekstiä hakukoneille ystävällisempään muotoon.